lauantai 20. helmikuuta 2016

Virkatut tuttinauhat

Tämä postaus on odotellut lisää tuttinauhoja, mutta eipä niitä ole syntynyt. Kuvittelin nimittäin, että tuttinauhoja tarvittaisiin enemmänkin, mutta näillä on pärjätty ihan hyvin tähän asti. Toinen nauha roikkuu turvakaukalon lämpöpussukassa ja toinen vaunujen toppahaalaripussukassa.



Tämän loom bandseista väsätyn tuttinauhan tein vasta kun synnytys oli jo melkein alkamassa. Piti vaan saada kiireellisesti joku nauha synnytyssairaalaan mukaan. Ihan niin kuin sitä nyt olisi silloin tarvinnut. :D Tämä sopii hirmu hyvin kiireiselle tai lyhytpinnaiselle virkkaajalle. Nämäkin rinkulat ovat työetua. Klipsit ja renkaat tilasin muistaakseni Punahilkasta.


Virkatun tuttinauhan halusin koristella mätsäämään turvakaukalossa kiinni matkustavaan lämpöpussukkaan ja samaa sarjaa olevaan vaunujen sadesuojaan. Nämä kaksi (ja se edellisen postauksen pussilakana) ovat muuten tähän asti olleet ainoat uutena ostetut kalliimmat vauvatarvikkeet. Näitä tilatessani olin viimeisilläni ja hormonit sekoittaneet päätä... :D Kovin kätevä tuo lämpöpussukka on kyllä ollut, kun siitä saa kaukalon turvareleet läpi ja esim. kaupassa kannen irti.



Meidän vaunurattaat ostin käytettynä satkulla käveriltani ja sen säästön vuoksi annoin itselleni luvan vähän panostaa muihin tarvikkeisiin. Sadesuoja on todella kiva piristys hieman elämää nähneille vaunuille. Olen käyttänyt suojaa myös kylmillä keleillä suodattamaan suurinta viimaa ja pakkasta vaunuista. Meni vähän OT:ksi, mutta oli pakko mainita kun niin kovasti tykkään näistä. :)




tiistai 16. helmikuuta 2016

DIY vauvan aktiviteettilelu ja pinnasängyn reunasuoja

Mulla on pienoinen pakkomielle tehdä itse vauvan lelut. Tai muuten vaan ostaa muuta kuin muovisia leluja. Eivätpähän ainakaan sisällä ftalaatteja, bisfenolia sun muuta ei-niin-mukavaa. Erityisesti tässä ikenienteroitteluiässä. 


Halusin tehdä meidän Tappiselle tällaisen räpellyslelun, tai mikä se nyt lieneekään suomeksi. Englanniksi google löysi tämmöisiä nimellä "tag toy". Jos tämä olisi oikeaoppinen alle 3-vuotiaan lelu, tällä olisi brodeeratut tai piirretyt silmät - ei blingblintimangit. :) Mutta minäpä luotan omiin ompelutaitoihini ja olen vakuuttunut, että tämä kaveri pysyy kasassa kovemmassakin menossa. Nythän näyttää muutenkin olevan leluissa kovin rendikästä tuollaiset vaaleanpunakiiltoiset "olen reivannut koko yön ja samoilla silmillä aamulla jatkoilta kotiin" -silmät. :D


Hitto, että oli muuten haastavaa tämän lelun ompeleminen. Ensin asettelin ja ompelin nuo "tagit" eli nauhat väärinpäin, eli olisivat jääneet nurjalle puolelle. Sitten purin ja asettelin ne uudelleen. Tällä kertaa eri lailla, mutta silti väärinpäin! Piti ottaaa "ei näin" -kuvat, mutta unohdin. Välillä mietin omaa järjenjuoksuani, että pyörä kyllä pyörii, mutta hamsteri on kuollut... XD


Tilasin ennen Tappisen syntymää pinnasängyn pussilakanan ja tyynyliinan, jotka olivat samaa kangasta olevan pienen pussukan sisällä. Tämän merihepan kangas on leikelty siitä suhteellisen turhasta pussukasta. Silmien strassit ja nauhat ovat Nappikauppa Punahilkasta ja Polinkasta. Osa nauhoista taitaa olla vanhalta työpaikaltani. Lelun sisälmykset ovat vanua ja kaava on omasta päästä luonnosteltu.


Pinnasängyn reunasuojuksen virkkasin trikookuteesta vähän ennen synnyttämään lähtöä. Se oli sellainen pikatekele. Meillä pinnasängyn toinen reuna on laskettu ihan alas, koska pinnis on kiinni omassa sängyssämme. Tarvitsin siis vain yhden reunan sänkyyn. En ole ihan tyytyväinen, mutta tällä mennään. Pinnasänky on muuten meikäläisen vanha. Meinasin sen maalata ensin, mutta jätin kuitenkin tuollaiseksi parhaat päivänsä nähneen näköiseksi - lähes vintageksi! :D

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Vauvan neulottu jumpsuit ja pipo

Ennen meidän vauvan syntymää mä ihmettelin ihmisiä, jotka pukevat vauvansa tylsän harmaisiin vaatteisiin. Itse olin varma, että harmaat vaatteet meidän lapsella olisivat yhtä todennäköistä, kuin että ottaisin lääkkeellistä puudutusta synnytyksessä. Miten sitten kävikään? No 7 epiduraalia, 1 spinaali, niiden välissä ilokaasua ja vauvan vaatekaappi täynnä harmaata! Että näin. :D


Mä näin tämän ihanan vauvan jumpsuitin mallin edellisessä eli tammikuun 2016 Suuri Käsityö -lehdessä. Halusin neuloa sen vähän keväisemmällä langalla ja päädyin käyttämään bambuviskoosi-puuvilla-sekoitetta eli Lankamaailman Bommix Bamboota (harmaa ja valkoinen) sekä Novitan Cotton Bamboota (vaaleanpunainen). Ovat samanvahvuisia ja on melkein sama materiaalikoostumuskin. Pyörittelin vaikka mitä värivaihtoehtoja mielessäni, mutta en vain päässyt yli tästä yhdistelmästä.


Lanka oli tietenkin hieman erivahvuista kuin ohjeessa käytetty, joten soveltamiseksi meni jälleen. Seurasin kuitenkin lehden ohjeen koon 68 senttimetrimittoja. Kunnes etukappaleen loppupuolella huomasin että ei jösses, tästähän tulee kisakireä nyt vasta 60cm pitkälle pikkukaverille! Nimeonmaan halusin tähän kasvunvaraa, jotta se olisi sopiva huhti-toukokuussa kun olemme lämpimissä maisemissa. Purin haalaria haaraan asti ja aloitin uusiksi neulomalla lahkeista pidemmät. Otin mallia ostamastani koon 68 collegehaalarista. Tämän valmishaalarin mitat vastasivat lehden kokoa 80! Eli vika ei selvästikään ollut käsialassani tai erivahvuisessa langassa. Oli aika mielenkiintoista soveltaa lehden kokoa 80, valmishaalarin kokoa 68, eri lankaa ja vielä saada kohdistettua hihojen raidat miehustan raitoihin. Mutta onnistuin! :)


Nämä napit muuten ovat vain ulkonäölliset hämyt. Nepparit ovat vaan niin paljon kätsymmät vauvan vaatteissa, että ne vastaavat tämän haalarin kiinnityksestä. Olisin halunnut painonapit, mutta niihin ilmeisesti tarvittaisiin jonkinsortin laite, jota en omista. Lahkeensuut olisivat saaneet olla kaposemmat, mutta näillä mennään. Muutoin olen hirmusen tyytyväinen näihin. :)

Näissä hempsukan vaaleanpunaisissa tunnelmissa toivottelen kaikille hyvää ystävänpäivää!

maanantai 8. helmikuuta 2016

Tekstiilitussiterapiaa

Bongasin joskus viime syksynä Sinellistä tuunattavat aurinkosuojat autoon. Ajattelin, että tulevat tarpeeseen seuraavana kesänä kun takapenkillä tulee matkustamaan meidän vauva. Sittemmin ne suojat jo vähän unohtuivat tuonne askartelukapsäkkien uumeniin. Kunnes eilen nukkumattia odotellessa mieleeni juolahti yhdistää kolme tarpeettomana lojunutta tarviketta - aurinkosuojat, Ikean tekstiilitussit ja aikuisten värityskirja.


Tänään Tappisen (uusi lempinimi, koska on isin mielestä niin kova tapittelemaan...:)) nukkuessa tunnin päikkärit, käytin ajan yksin hiljentymiseen. Piirtelin värityskirjasta läpi erilaisia kasveja ja eläimiä. On muuten ihan tajuttoman meditatiivista hommaa! Mä en ole muutoin oikein syttynyt noille aikuisten värityskirjoille, koska mun mielestä ne kuvat näyttävät niin kauniilta jo simppelin mustavalkoisina, enkä halua pilata niitä tuhrimalla. Sillä olen aivan varma, että tuhrimiselta mun värittely näyttäisi. :D Sain kuitenkin töistä yhdeltä tavarantoimittajalta joululahjaksi sellaisen värityskirjan ja jotainhan sille täytyy keksiä.


Tuo Ikean tussi on aika paksupäinen, joten ihan yhtä kauniita kuvia ei näistä tullut mitä värityskirjassa ovat. Kaukaa näyttävät kuitenkin ihan hyvältä! :D Kun Tappinen on isompi, voidaan sitten yhdessä ihmetellä automatkoilla, että mitä kaikkia eläimiä ja kuvioita tuosta löytyykään. Näitä suojia on Sinellissä myytävässä pakkauksessa kaksi, joten toiselle pitäisi vielä jotain keksiä. Suojat tulevat muuten ihan tarpeeseen pian, kun 7 viikon päästä starttaamme omalla autolla Espanjaan. Hola hola vaan ja aurinkoa odotellessa! 8-)


Tässä vielä blankona tuo aurinkosuoja, Ikean tussit (ovat muuten ihan edukkaat, vain 1,99€) ja se jonkun kaiman rustaama värityskirja. 

lauantai 6. helmikuuta 2016

Pastelliset talvisukat

Kuten tuolla Instagraminkin puolella olen jo kertonut, en aluksi lämmennyt Muita Ihanian talvisukkahaasteesta, mysteerisukista - tai miksi niitä pitäisi kutsuakaan. :) Ai miksi? No koska sisäinen vastarannankiiskini haluaa aina tehdä asiat vähän eri tavalla kuin muut. Kunnes sisäinen laumaeläimeni alkaa määkimään, että sittenkin mää haluun samaa kun kerran kaikki muutkin! Ryhdyin tosin hommaan muutaman päivän myöhässä, koska pari päivää piti harata vastaan ja pari lisäpäivää miettiä sitten värejä. No vihdoinkin nämä ovat valmiit! 



Muutama muutos piti tietenkin tehdä, koska niitä nyt vaan pitää aina tehdä. Resorin neuloin kaksi oikein ja kaksi nurin, toisin kuin ohjeessa. Kantapään jälkeen jäi yksi kuvio uupumaan, koska harmaa väri loppui kesken. Mutta hyvä niin! Koska nimenomaan halusin neuloa loppuun vanhoja lankojen jämiä. Lisäksi se oli oiva veto myös siksi, että sain sukista kokoa 36. Seuraavat palkkiraidat neuloin vähän lyhemmiksi. Ihan vain siksi, että kirjoneulominen kiristi sädekehää jo sen verran, ettei enää huvittanut kolmella värillä neuloa samaan aikaan. Tuo kärkiosaa edeltävä kuvio on muuten sama kuin varressa, eli vähän erilainen kuin ohjeessa. 

Kaikista onnellisin olen kuitenkin tuosta kantapäästä! Tämä oli ensimmäinen kerta kun neuloin kantapään tuolla tavoin ja siitä tuli niin ihanan siisti! Tai siis edellisen kerran olen neulonut villasukat itselleni 22 vuotta sitten. Juu-u, suutarin lapsilla kenkiä ja neulojalla sukkia ja silleen... Väreinä oli silloinkin muuten harmaa, liila ja vaaleanpunainen. Mikään ei siis ole värimieltymysten suhteen muuttunut. :)



Vitsit mä olen onnellinen näistä! Tuli tosi kivat. Ja oli kiva, kun joku saneli ohjeen. :D Hampaita jouduin vähän kiristelemään, kun ei tuo kirjoneulominen ole ihan mun ominta kenttääni. Itse asiassa neuloin näitä ja yhtä raitaneuletta vuorotellen. Aina sen mukaan kiristikö pollaa vai ei. Pari kysymystä mulla kyllä olisi. Ensinnäkin miten nämä pitäisi saada paljaaseen jalkaan niin, että joku harovarvas ei ole langanjuoksussa kiinni? Ja kuka tulisi päättelemään mun langanpäät? :D