sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

PISPALAN JUSSI

Jussipäivä Pispalassa. 

Matkittiin Naantalin aurinkoa, hankittiin sydänkohtausta Pispalan portaissa ja ihailtiin kotiseudun maisemia.

Kesä ja kirvat!

Ei mulla muuta. :)










perjantai 21. kesäkuuta 2013

TEXMEX-BATAATTIPURILAINEN JA GUACAMOLE

Moon niin kesälomalla!!!!! ^_^ Ensimmäinen palkallinen loma KESÄLLÄ neljään vuoteen! Aika helmee! Kestää tosin vain kaksi viikkoa - mutta hei, ei se määrä, vaan se laatu! :D

Nyt vietän myös ensimmäistä Tampere-juhannustani ikinä! Aiemmin olen ollut aina joko mökillä, festareilla ja kerran ulkomailla. Harvinaista kyllä (kuulemma), mutta keskustassa oli aamupäivällä yhtä paljon populaa kuin normipäivänäkin. Tampereelle on siunaantunut kaikenlaista jussiohjelmaa, kuten Pispalan Juhannus ja Valtteri Festival. Ei siis yhtään pöllömpi vaihtari olla kotona jussina. :)

Mutta nyt jussiruoka-asiaan! Odotellessani kamuja kylään, päätin kokkailla jotain kivaa - yllättäen paleotyyliin. Nämä bataattihampurilaiset ovat näyttäytyneet viime aikoina useammassakin blogissa. Tarkoituksenani oli tehdä myös coleslaw'ta, mutta ruokakauppa oli jo aika tyhjä - myös kaaleista. Joten tilalle siis guacamoledippiä.



En nyt rustaa yksityiskohtaista ohjetta purilaisille, mutta väliin siis guacamolesalsaa, salaattia, tuoretta korianteria (omasta partsipuutarhasta) ja punasipulia. 

Jauhelipiffit sisältävät ihan peruskamaa; eli luomupaistijauhelihaa, kananmunaa, riisijauhoa, mustapippurirouhetta, merisuolaa ja chilijauhetta. Paistetaan sopivankokoisiksi uunissa. 

Bataatti on pesty ja lohkottu kuorineen vajaan sentin mittaisiksi lohkoiksi. Paistetaan noin 200 asteisessa uunissa 20-30 minuuttia. Voi ripauttaa päälle suolaa ja oliiviöljyä ennen paistamista.



Guacamolesalsa sisältää pari avokadoa, 3 tomaattia, tabascoa (kun ei ollut tuoretta chiliä), mustapippuria, suolaa ja chilijauhetta. Tomaateista kannattaa otta sisukset pois, niin salsasta ei tule liian vetistä. Jos soosia täytyy säilyttää pidempi aika ennen tarjoilua, niin laita pari avokadon kiveä soosikippoon ja kuin taikuutta - guacamole ei tummukaan! :)



Tein muuten Alkosta aivan superin wannabelattari slash España-fanin löydön. Sangriakuoharia!!!!! ♥ Kuinka joku ihana ihminen on tajunnut yhdistää kaksi mun lempparijuomaani??!!! :D 

Kavereita odotellessa oli pakko jo korkata bataattipurilaiset ja sangriakuohari. Onneksi juhannuksena on sallittua unohtaa luolanaiseilut ja vetää päiväkännit - ja vaikka torkahtaa partsille aurinkoon... (Hiljaa siellä kaikki kukkahattutätit ja paleointoilijat!)

IHANAN VALOISAA JA AURINKOISTA JUSSIA KAIKILLE!!!

Seuraavat kaksi viikkoa meitsi matkii Naantalin  - ja Katalonian - aurinkoa! 8-)




(PS. Muistakaa, että lankakauppa lomailee aina 14.7. asti.)

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

KESÄKURPITSALASAGNE

Tämä kuva ei ehkä ole maailman herkuimman näköinen, mutta tämä lasagne on silti ihan parasta! Ja kaiken parasta on se, että se on myös viljatonta ja maidotonta. Muttei mautonta. :)



Valmistukseen tarvitset:


  • 1 kesäkurpitsan
  • 400g (luomu)jauhelihaa
  • kookosmaitoa  ja/tai riisimaitoa
  • riisijauhoa
  • paseerattua tomaattia 
  • sipuli
  • suolaa

Kiehauta kookosmaito ja/tai riisimaito. Itse käytän yleensä kookosmaitoa, kun nyt satun tykkäämään kookoksesta niin kovin. Säilykepurkillinen riittää. Voit tehdä myös suhteella 50 kookosta ja 50 riisimaitoa. Suurusta riisijauholla, noin 2-3 ruokalusikallista on aika passeli, voit lisätä vähitellen. Tarkoittaa siis, jotta vispaa vimmatusti jauhot kiehahtavaan maitoon. Sekoita joukkoon paseerattu tomaatti. Miksei toimisi myös blendatut tuoreet tomaatit. Mausta suolalla.

Vedä kesäkurpitsa keskeltä poikki ja siivuta ohuiksi levyiksi. Itketä siivut=levyt esim. talouspaperin päällä.

Paista jauheliha ja pilkottu sipuli. Mausta ainakin suolalla.

Lado vuokaan vuorotellen kesäkurpitsalevyt ja jauhelihaseos. Väliin tietty lasagnekastike. Toimi niin kuin tekisit normilasagnea. Paista 180 asteessa noin puoli tuntia.

Kesäkurpitsan lisäksi lasagnen seassa toimii myös tomaatin siivut. Miksei kesäkurpitsan tilalla myös munakoisokin, jolloin se on hieman Moussaka-tyylinen. Lasagnen päälle voi ripotella Manchego-raastetta.

PALEOHUOM! Tomaatti ei varsinaisesti kuulu autoimmuunipaleoon, koska on nk. nightshade. (KVG) Saati munakoiso, koska on nimensä muikaisesti koisokasvi.

Tästä ohjeesta kiitos kuuluu ystävälleni, joka minut alunperin paleoon tutustuttukin. :)

perjantai 7. kesäkuuta 2013

BANAANILETTUJA, MANTSIKOITA JA KOOKOSKERMISTÄ

Nämä ovat niin mun tämän kesän herkkuja! :) Perjantain kunniaksi oli taas pakko paistaa. Ajattelin vilauttaa näitä täälläkin, kun kaikki eivät ole kuitenkaan lukeneet näistä edesmenneen Vihreän Haltijan puolella. Vaikka banaanilettuihin törmäämiseltä muuten on tuskin ollut mahdollista välttyä.



Nämä julkkiksethan sisältävät pyhässä yksinkertaisuudessaan kananmunaa ja banaania. Muutama vinkki kuitenkin niille tuskastelijoille, jotka ovat menettäneet toivonsa lettujen koossa pysymisen kanssa. Ja muutenkin.
  • Suhde on yksi banaani ja yksi kananmuna. Kaksi munaa ja yksi banaani ei toimi. Turha testata. Minä testasin.
  • Älä kuvittele voivasi sekoittaa "taikinaan" mustikoita tai mitään muutakaan ekstraa. Psylliumia tosin itse heitän teelusikallisen. Mutta pysyy koossa ilmankin. Olen testannut.
  • Jos ei löydy blenderiä millä miksata, niin murskaa banaani käsin haarukalla ja sekoita munan joukkoon. Toimii näinkin. Olen testannut.
  • Paista miedolla lämmöllä ja hartaasti. Asteikolla 1-6, sopiva lämpö on 3. Odota. Älä hötkyile! Tiedän - se on vaikeaa. Olen testannut.
  • Parhaiten saat letut pysymään yhtenä kappaleena, kun paistat ne oikealla lettupannulla. Eli sellaisella, millä tulee kuvassa näkyvän kokoisia (pieniä) lettuja. Olen testannut.
  • Älä kuvittele voivasi ahmia kerralla montaa kymmentä (tai edes kymmentä) banaanilettua, kuten voisit ehkä normi vehnäletuille tehdä. Nämä sisältävät proteiinia - vehnä ei. Testasin juuri. Voi ähky ja mahanpuru! 
  • Paista kookosöljyllä. Se taitaa olla ainoa rasva, josta ei muodostu paistamisessa epäterveellisiä transrasvoja. (Täältä voit lukea lisää.)
Ja kookoskermistähän saa aikaiseksi ihan sekoittamalla kookosmaidon "könttiä" ja mahdollisesti makeutukseksi vaniljaa. Muista ostaa säilykepurkissa olevaa maitoa. Niiden reunoilla on sitä "kookoskönttiä" eli hedelmälihaa. Paitsi Santa Marian Organic Coconut Milk -purkissa. Testasin sitäkin tänään. Ei ollut könttiä. Tippa meinasi tulla linssiin, kunnes muistin jääkaapissa olevan edellisen purkin lopun... 

Suosittelen lämpimästi muillekin kuin paleolaisille! :P

maanantai 3. kesäkuuta 2013

HISPAANON TORTILLA

Eli vähän niin kuin espanjalainen tortilla, eli perunamunakas, mutta bataatilla. :) Passaa siis autoimmuunipaleolaisellekin perunattomana.

Sisältää hyvin helpot ja halvat ainekset:

  • semikypsäksi keitettyä bataattia
  • sipulia
  • kananmunaa
  • mausteita

Keittelin kuorittuja bataatin palasia noin kymmenisen minuttia, niin etteivät ole ihan täysin pehmeitä vielä. Keitinveteen voi lisätä vaikka kasvisliemikuution, tai pelkkää suolaa. Semikypsät bataatin palat ja sipulin palat/renkaat ladotaan uunivuokaan. Kananmunat (tässä satsissa muistaakseni 7kpl.) rikotaan ja sekoitetaan sekä lisätään suolaa ja muita mausteita - esim. chiliä, paprikaa, cajun tms. Munaseos päälle ja uuniin! Tähän heittelin vielä tuoreita basilikan lehtiä. Paprika on myös mainio tortilla-aines, mutta ei vaan sovi niinkään autoimmuunipaleoon, joten jätin pois.


Paistellaan noin 170-180 asteessa niin kauan, kunnes munaseos on hyytynyt. 

Tortillahan on vähän niin kuin meidän spydäri - kaikkea sekaan mitä kaapista vaan löytyy!

Meinasi muuten tulla valkoisen sivun kammo tämän blogiuudistukseni myötä... Että mitenkäs tästä sitten... No mutta nyt se on voitettu! :)

lauantai 1. kesäkuuta 2013

LOPPUJA, ALKUJA JA MUITA MUUTOKSIA

Tämä kevät on ollut niin paljon täynnä kaikenlaisia muutoksia ja uudistumista, etten tiedä pysynkö itsekään ihan perässä. Olen kuitenkin aina ollut hyvin intuitiivinen ihminen ja toiminut tunteideni mukaan. Jo vähän aikaa on tuntunut siltä, että lankakauppani on tainnut tulla tiensä päähän. Halusin kuitenkin miettiä rauhassa ja kuulostella muuttuuko mieleni. Eikä se ole muuttunut. Eikä tätä päätöstä ole auheuttanut mikään yksittäinen dramaattinen juttu. Nyt vain tuntuu siltä. 

Olen miettinyt pitkin kevättä, että mikä minut oikeasti tekee onnelliseksi ja mikä ei. La Mimmiitaan liittyen onnellisuutta aikaan saa eniten käsillä tekeminen ja tuunaaminen, neulominen, virkkaus ja kaikki muu värkkäys. Olen vihdoin saanut elvytettyä kauan kadoksissa olleen värkkäysintoni, jota lapsena pursusin muidenkin edestä, mutta joka jotenkin unhoittui aikuisuuden alkaessa. Onnellisuutta ei niinkään aiheuta lankapakettien kanssa postissa jonottaminen ja palvelun puuttumisen kiroilu väsyneenä päivätöiden jälkeen. Eikä liioin kirjanpidon tositteiden kokoaminen. :) Blogin kirjoittamisesta sen sijaan tykkään ihan älyttömästi! Ja vinkkien jakamisesta. Ja lukijoiden kommentteihin ja kysymyksiin vastailusta. Olenkin pohtinut, että miksi en tekisi vain niitä kivoja juttuja? Tämä lankakaupan pyörittäminen on kuitenkin ollut minulle puhtaasti harrastustoimintaa. Ainakin jos on viime vuoden tilinpäätöstä uskominen. :) 

Kauppatieteilijä minussa koputtelee olalle ja kyselee, että onko mitään järkeä pyörittää bisnestä, josta ei saa työlleen palkkaa. No ei varsinaisesti, vastaan minä. Ja samaan hengenvetoon totean kauppatieteilijä-itselleni, että mitäs jos tehtäisiin susta vihdoinkin valmis? Vuoden päästä tulee kuluneeksi 10 vuotta yliopiston kirjoilla roikkumista. Siksi olenkin päättänyt istuttaa sisäisen kauppatieteilijäni kirjojen ja koneen ääreen ensi syksynä ja valmistua kandidaatiksi VIHDOINKIN. (:



Olen ollut niin innoissani paleo-tyyppisestä (tunnetaan myös nimellä luolanais-) ruokavaliostani ja sen positiivisista vaikutuksista itseeni, että halusin jakaa omia kokemuksiani ja ideoitani siltäkin saralta. Mietin pitkään, että aloitanko kokonaan uuden blogin vai yhdistänkö sitä tähän olemassa olevaan La Mimmiitaan. Ajattelin, että no ehkä käsityöintoisia ei kiinnosta lukea ruoka- ja terveysjutuistani - ja toisinpäin. Mutta sitten muutinkin mieltäni. Tai oikeastaan päätin, että ajattelen tässä(kin) asiassa ensin itseäni, omia fiiliksiäni ja mikä minulle sopii parhaiten. Siksi olenkin päättänyt jatkaa vain yhdellä blogilla. Onko ylipäänsä kaikkea pakko kategorisoida aina? Tai jos välttämättä haluaa, niin kaippa tästä tulee sitten joku sisäisen ja ulkoisen hyvinvoinnin - tai fyysisen ja psyykkisen tasapainon blogi. Omalla kohdallani siihen kuuluu olennaisena osana itsensä ja luovuutensa toteuttaminen kädentaitojen kautta, mutta myös hyvän ja terveellisen ruuan kokkailu ja siitä nauttiminen. Tai ehkä tämä voisi olla vaan onnellisuusblogi?!! Kaikkea, mikä tekee onnelliseksi! Joo! :D Blogin nimi ei siis muutu mihinkään. Käytin paljon aikaa nimen kypsyttelyyn, kunnes alter egoni, eli La Mimmiitan nimi oli valmis. Täältä voit lukaista siitä. Blogi ei ole jatkossa lankakauppani jatke, vaan ennemminkin oman henkilökohtaisen itseni.


Elämässäni on meneillään tällä hetkellä muitakin muutoksia kuin nuo yllä mainitut, mutta niistä ehkä jos myöhemmin kun siltä tuntuu. Nyt mennään vaan omien mutujen mukaan ja tehdään sitä mikä parhaalta tuntuu. Ja silloin kun siltä tuntuu. Mahdollisimman vähän ikäviä velvoitteita. Ja mahdollisimman paljon onnellisuutta. 



BTW, eilen tein muuten jotain, mitä en ole tehnyt seitsemään vuoteen. Ajoin polkupyörällä! :D Ostin työkaveriltani kympillä pyörän - tosin hieman aikaa nähneen, mutta ei sen väliä. Oli aivan tajuttoman vapauttavaa ja kivaa huristella menemään sillä!



Näiden todella diippien juttujen jälkeen palatakseni lankakauppaani... Nyt on siis LOPPUUNMYYNTI käynnissä! En tiedä kuinka kauan. Se riippuu ihan asiakkaista eli teistä. Kuinka kauan tavaraa nyt sitten riittääkin. Käykäähän viemässä parhaat päältä *klik klik* - ne on nyt halapoja! :)

Samalla ilmoittelen lankakaupan lomasta, joka ajoittuu juhannuksen ja heinäkuun ekan viikon välille. Eli juhannuksesta alkaen aina tuonne 7.7.2013 asti ei postitella paketteja. Mulla on nimittäin K.E.S.Ä.L.O.M.A!!! Ja mä olen toteuttamassa sisäistä lattariani Katalonian Cava-tiloilla ja muilla aurinkoisilla huudeilla... 



Huomasitteko muuten, että La Mimmiitan logokin on sitten vähän päivittynyt värimaailmallisesti itseäni miellyttävämmäksi...?? Ja jotain muutakin pientä blogissa. :)

Kuvat täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.