Lankabloppis

Mä olen ihan hirveä lankahamstraaja. Ostan langat etukäteen aina moneen työhön, joihin ei riittäisi aika vaikka olisin pitkäaikaistyötän tai eläkkeellä! Sitten tuppaa käymään myös niin, että hylkään idean ja keksin uuden ennen kuin olen edes ehtinyt kerää sanomaan. Sen vuoksi ajattelin, että josko pääsisin eroon muutamista lankakeristä näin blogikirppiksen - eli bloppiksen muodossa. Osa on ihan kaupasta itse ostettu, osa on sitten oman edesmenneen lankakauppani jäämistöä. Nämä olisivat siis kaupan, olkaanne hyvät! :)

EDIT: Kaikki langat ovat onnellisesti löytäneet uuden kodin. Kiitoksia kaikille! :)

Be Sweet Bambino
7 kerää vaaleansinistä
2 kerää tummaa laventelia
2 kerää vaaleanlilaa
2 kerää persikkaa
1 kerä pinkkiä

70% luomupuuvillaa / 30% bambuviskoosia (Eettisesti tuotettu Etelä-Afrikan pikkukylissä)
50g / 86m
Puikot: noin nro 4 (Esim. tämä vauvan Pilven reunalla -neuletakki on tehty tästä langasta.)
Hinta: 2€ / kerä (lankakauppa-aikanani maksoivat noin 7-8€ muistaakseni)

Kidsilk Haze

4 kerää väriä 582 Trance (vedenvihreä) 
Myydään joko 2kpl tai 4kpl kerrallaan (2 kerää riittää esim. hartiahuiviin)

70 % mohair / 30 % silkki
210 m / 25 g
Puikot: 3,5-5
Hinta: 3€ / kerä (näkyvät olevan kaupassa noin 12€)

Eri villisilkki

4 vyyhtiä turkoosia

100% erisilkkiä (Tuotettu Intian pienissä kylissä ja lankaa varten ei ole tapettu silkkitoukkia.)
100-110g (Esim. tähän helppoon villapaitaan meni noin 2 vyyhtiä tätä lankaa.)
Puikot: 2,5-4,5

Hinta: 5€ / vyyhti (lankkakauppa-aikanani maksoivat noin 18€) 

 

Manos del Uruguay Silk Blend

2 vyyhtiä väriä Libra (Myydään vain 2 kpl:n erässä. Halutessaan saa kaupan päälle 2 keskeneräisen villapaidan kappaletta jotka näkyvät kuvassa, kysy lisätietoja jos haluat! :))

70% merinovillaa / 30% silkkiä

50g / 135m

Puikot: 3½-4

Hinta 6€ / 2 vyyhtiä (Kaupassa näkyy olevan noin 14€ kpl.)

*****

Homma menee niin, että kommentoi tähän postauksen alle mitä lankaa ja väriä ja kuinka paljon haluat ostaa. 

Tampereella onnistuu treffien järkkääminen ja sitä kautta lankojen tuonti/vienti. Lisäksi voin postittaa langat. Kaikki muut langat on mahdollista lähettää maksikirjeen hinnalla ja hinta riippuu painosta (hinnat Postin sivuilla), paitsi Bambino on pakko laittaa paksuutensa vuoksi postipaketilla, hinta 5,90€ vakio painosta huolimatta. Lisäksi langat on mahdollista noutaa keskiviikkona 10.2. kello 15 tai 16 Helsingin Munkkiniemestä.

Ai niin! Ja jos jotakuta kiinnostaisi ostaa myös meidän turkoosi vauvan kehto, niin huudelkaa siitäkin. Sisäpituus on 66cm eli menee ainakin noin 3kk ikäiselle asti. Hinta 40€. Tuonti/nouto Tampereella tai sitten Helsingissä sama juttu 10.2. Tyrkyllä olisi myös S-kokoisia äitiysvaatteita kahvipaketin tai parin hinnalla. Laita meiliä mikäli vaatteet kiinnostavat. :)

Samikset - eli vauvan helppo villatakki (+ohje)

Mä en ole niitä ihmisiä, jotka hiihtelevät kylillä samanlaisissa tuulipuvuissa kumppanin kanssa. Mutta mä olen nähtävästi niitä äitejä, jotka pukevat lapsensa samanlaisiin vaatteisiin kuin itsensä. Mä kuvittelin myös olevani niitä tyyppejä, jotka tykkäävät värikkäistä vaatteista lapsilla. Alla näkyvä kuva todistaa kuitenkin, että mä olen haksahtanut pahemman kerran harmaaseen. Niin kuin liian moni muukin! Eli päädyin nähtävästi jossain hormonihouruissani neulomaan vauvalle harmaan ja helpon ainaoikein samisvillatakin. Tuo minun versioni villatakista löytyy myös täältä.

Kirjoitanpa poikkeuksellisesti vähän ohjettakin tähän neuletakkiin kun niitä aina kysellään. Kun kerrankin saan aikaiseksi blogattua heti kun teos on valmis ja muistankin jotain.
  

Meidän tyttö on tällä hetkellä 58cm pitkä ja tämä villatakki näyttää olevan ihan ok kokoinen, jopa hieman reilu tällä hetkellä. Eli väittäisin neuleen kooksi noin 62. Menee varmaan vielä isommallekin, 68 kokoon asti ainakin. Tuossa kuvassa ei näytä ihan niin reilulta kun luonnossa on.

Lanka: harmaa Novita Nalle + vanha roosa (Geum) Eden Cottage
Puikot: 4 + Koukku: 3

Takakappale: Luo 48 silmukkaa. Neulo ainaoikein 83 kerrosta. Päättele pääntietä varten keskimmäiset 16 silmukkaa. Sen jälkeen neulo olat vuorotellen. Päättele vielä pääntien vierestä 4 silmukkaa niin, että 1s aina 2 kerroksen  välein (8 kerrosta lisää). Olalle jää 12 silmukkaa. Yhteensä 91 kerrosta. (Parittomalla kerrosmäärällä oikealle puolelle jää näkyviin se siistimpi alareuna.)

Etukappaleet: Luo 26 silmukkaa. Neulo ainaoikein 77 kerrosta. Päättele reunasta pääntieksi yhteensä 14 silmukkaa kerroksen välein (eli 14 kerrosta lisää). Olalle jää 12 silmukkaa. Viisas tekee samalla napinlävet - minä en. Tein vaikeimmaan kautta eli venyttelemällä reiät jälkikäteen.

Hihat: Luo 26 silmukkaa. Neulo ainaoikein yhteensä 50 kerrosta. Lisää aina 12 kerroksen välein molemmissa reunoissa yhdet silmukat. Eli lopussa on 32 silmukkaa. Päättele.

Yhdistä kappaleet. Virkkasin vielä pääntiehen, hihojen ja helman reunoihin piparireunukset. Jokaisessa "pipariaallossa" on 5 pylvästä. Ompele napit.

Loppuhuomautuksena tuosta Novitan Nalle-langasta, että on vähän karkeaa materiaalia. Huomasin vasta neuloessa, että vitsit tämä ei ole kyllä mitään vauvalankaa. Yleensä mulla ei villalangat paljon kutise, mutta nyt raavin langanjuoksusormea koko ajan. En tietenkään voinut enää lopettaakaan, kun kotoa ei löytynyt muuta meleeratun harmaata lankaa ja inspis oli päällä. Ohje kuitenkin toimii varmaan muilla suht saman vahvuisilla langoilla. Onneksi me pidetään tätä neuletta bodyn päällä niin materiaali ei niin haittaa. 

EDIT: Ohjetta korjattu 27.9.2016
 

Nimiäiset + nimiäismekko + kutsukortit + kummitodistukset

Viime lauantaina vietettiin meidän Minionin nimiäisiä. Tai nimi kaverilla on ollut jo rakenneultrasta lähtien, eikä se kenellekään mikään salaisuus ole ollut ainakaan enää syntymän jälkeen. Haluttiin, että lapsi saa itse päättää uskontonsa tai siihen kuulumattomuutensa aikuisena, joten päätettiin olla ristimättä kirkollisesti. Tästä huolimatta lapsosemme sai kuitenkin kummitätit tai läheiset aikuiset tai miksi heitä haluaakaan kutsua. Itselläni on aina ollut läheiset välit kummitätiini ja samaa halusin myös omalle jälkikasvullemme. En pidä kummeja muutenkaan itsestään selvänä lahjakoneena, vaan lapselle  - ja meille - tärkeinä ja läheisinä ihmisinä.

Halusimme kuitenkin juhlistaa nimeä ja lasta, joten päätimme järjestää nimijuhlat. Siellä kerrottiin etunimen taustasta ja paljastettiin toinen nimi, joka oli hieman erikoisempi, mutta sitäkin merkityksellisempi meille. Skoolattiin ja syötiin herkkuja. Jaettiin ja luettiin kummitodistukset ääneen. Lapsen pappa eli mieheni isä lauloi "Ystävä sä lapsien" ja "Mä olen niin pienoinen".  En ole mitenkään kirkkovastainen, vaikka en siihen enää kuulukaan. Joten nuo laulut olivat kaunis lisä mielestäni. Lisäksi toinen mummu luki vielä runon.

Tässä kuvassa itse päivänsankari. Ikää on kertynyt huimat 1 kuukausi ja 1 päivä.

Nimiäismekon tein itse. Tuo pitsikangas on peräisin viime kesäisestä häämekostani, joka vilahti edellisessä postauksessa. Mekossa oli mielestäni vähän hölmöt 3/4-trumpettihihat, jotka silppusin ja ompelin tähän mekkoon. Riittivät muuten justiinsa! Tämän mekon yläosa on virkattu ja ruusukkeenkin väkersin pitsinauhasta ja vanhoista koruista puretuista helmistä. Mitään materiaaleja ei tarvinnut lähteä kaupasta hakemaan. Varsinainen kierrätysmekko siis. Ja vielä käsin ommeltu! Kun olisi ollut astetta hankalampaa ommella koneella tuollaista reikäpitsikangasta.

Kutsukortit täytyi luonnollisesti väsätä itse. Mulla oli korkealentoisia suunnitelmia näidenkin suhteen, mutta päädyin vähän alittelemaan sitä matalinta aitaa nopeimman kautta. No tulipahan tehtyä itse kuitenkin.

Kummitodistukset väsäsin kummitäteille itse nekin. Tottakai. Todistusten tekstissä kummit lupasivat tukea lasta kasvamaan ennakkoluulottomaksi, valoisaksi, ystävälliseksi, empaattiseksi ja vastuuntuntoiseksi ihmiseksi. Kuunnella ja neuvoa elämän myrskyissä ja myötätuulissa. Lisäksi jokaisen kummin kohdalla oli henkilökohtaisia lupauksia. Kuten mm. lupaus opastaa täydellisen seinän maalaamista, täydellisen kakun leipomista, hokkareilla luistelua, kuinka pukeudutaan eläinkuoseihin tyylikkäästi, reissataan pienellä budjetilla ja kuinka ollaan "vouk". :)

Tarjolla oli mm. munakasmuffinsseja a.k.a möttösiä, pororullia, salaattia, gluteenitonta ja vähäsokerista porkkanakakkua (paitsi vain 1dl sokeria!), sekä sen kakku-kummin tekemää täydellistä kakkua. :) Perinteistä poiketen ja vanhempaa väkeä uhmaten meillä ei ollut tusina-astiasarjaa, vaan herkut syötiin sekä kahvit ja viinit juotiin näteistä kertisastioista. Toivomuksena oli myös, että turha pukupönöttäminen unohdettaisiin ja dress code oli ennemminkin rennon kasuaali.

Vuosi Kaksituhattajaviisitoista

Tulipa pidettyä pieni power paussi blogista. Tällä kertaa tosin vain reilu kuukausi ja hyvästä syystäkin. 1.12.2015 syntyi nimittäin työnimi minioni - nyttemmin lempinimi väiski tai hattivatti eli rakas lapsemme. Koin raskausajan jokseenkin raskaaksi ja synnytyksen vieläkin työläämmäksi. Sanottakoon, että synnytys (eli ne kivuliaat ja säännölliset supistukset) kestivät yhteensä viisi ja puoli vuorokautta. Kyllä!!! Kaikki piti olla hyvin, mutta lopulta synnytystä käynnisteltiin oikein urakalla ja lopulta oltiin kiireellisessä sektiossa. Onneksi kaikki oli vauvalla koko ajan hyvin. Äidilläkin fyysisesti. Henkinen puoli olikin jo toinen juttu. Onneksi loppu hyvin ja kaikilla kaikki hyvin so far. Alla kuvassa se kaiken vaivan arvoinen lopputulos - ja viime vuoden paras oma tuotos. ♥ Tässä me harjoitellaan äitille hymyilemistä... :)

Sitten siihen varsinaiseen vuoden 2015 alkuun. Me oltiin juuri kotiuduttu miehen kanssa Meksikon reissultamme. Siellä päätettiin, että mennään tulevana kesänä vähin äänin naimisiin ja pidetään vain yllärigrillijuhlat kavereille. Oltiin myös päätetty muutama muukin juttu. Nimittäin, että vauva saa tulla kun on tullakseen. Ja mä olin päättänyt, että aloitan päivätyön ohella Ravintoneuvojan opinnot Terveysopisto Saluksessa. Ai niin ja että lähdetään kesällä kiertämään Eurooppaa omalla autolla kolmeksi viikkoa. Siinähän sitä jo olikin! :)

Viime keväänä La Mimmiita -blogi oli siis edelleen tauolla ja keskityin ruoka- ja terveysjuttuihin ja uuden blogini (jossa myös tuo kuvan "minttupuffettien" ohje) päivittelyyn.  Ehdin käymään yhden Saluksen kurssin kun huomasinkin olevani raskaana. Sen jälkeen lamaannuttava raskauspahoinvointi vei kaikki voimani ja opiskelu jäi tauolle. Kykenin hädin tuskin käymään töissä ja sielläkin toimin ihan puolilla valoin. 

Touko-kesäkuussa olo alkoi onneksi helpottamaan, koska edessä oli meidän vihkiminen ja se Euroopantourneehäämatka. Noinkin kasuaaleissa tunnelmissa (yllä) mentiin naimisiin Tampereen maistraatissa yhden todistajakaveripariskunnan läsnäollessa. Niistä yllärigrillipippaloista mulla ei tietenkään ole yhtään kuvaa. Tyypillistä. 

Heti vihkimisen jälkeen parin päivän päästä suunnattiin auton nokka kohti parempia kesäkelejä. Reitti meni Ruotsin, Tanskan, Saksan, Ranskan, Espanjan, Ranskan, Belgian, Hollannin, Saksan, Tanskan, ja Ruotsin kautta Suomeen. Reissussa oltiin yhteensä 19 päivää ja ajettiin 6950 kilometriä. Kerettiin me silti nautiskelemaan välietapeistakin ihan riittämiin. Yllä oleva kuva on napattu Amsterdamin kaduilta.

Keväällä muhun otettiin yhteyttä Kauneus&Terveys-lehdestä. Olivat löytäneet mun toisen blogini ja sitä kautta olivat kiinnostuneita haastattelemaan mua maidottomasta, viljattomasta ja sokerittomasta ruokavaliostani. Haastattelu tehtiin jo maaliskuussa, kuvattiin heinäkuussa ja juttu ilmestyi sitten syyskuussa. Sittemminhän mun ruokavalioni lipsui aika lailla. Raskaushormonit kun poistivat nivelreumani oireet enkä tarvinnut enää niin tiukkaa ruokavaliota sairauteni vuoksi. Siitähän se jopo sitten lähtikin keulimaan motarilla. Toivottavasti pian saan taas itseni ruotuun ja jos sita kautta innostuisin jatkamaan opiskeluja ja tuota Jungle Jo -blogiakin. Katsotaan...

Tuolla reissussa ryhdyin virkkaamaan pitkillä automatkoilla peittoa vauvalle. Se oli piiiiiiitkästä aikaa ensimmäinen tuotos ja vuoden 2015 kokonaan ensimmäinen. Elokuusta lähtien tämä blogi alkoikin taas päivittymään. 

Seuraava valmis käsityö oli vauvan haalari. Edelleenkin se on liian iso, vaikka vauva on kasvanut 52 sentistä ja 3920 grammasta noin 57 senttiin ja 5000 grammaan kuukaudessa. Muistan mainita joka kerta kaikille, kuinka OHJE oli pielessä - en minä. :)

Kesällä ehdin tuunailemaan myös vauvalle kehdon. Kehto on toiminut oivallisena päiväunipaikkana kun alakerran olohuone-keittiö-tilassa hengataan kuitenkin kaikki päivät. Hirveästi ei tosin ole enää kasvunvaraa tuossa petipaikassa. 

Kehdon lisäksi meidän olohuoneen kalustoon kuuluu nykyään myös tuunattu leikkikaari. Näistä roikkuvista kavereista panda on muodostunut ei niin yllättäen suosikiksi. Erottuuhan se väritykseltään ehkä parhaiten ja pitää vielä ääntäkin.

Vauvalle tein vielä pari kypärämyssyä, lapaset ja sukat. Täällä ja täällä. Ihan sanon vaan taas noista ohjeista, että ovat nuo myssytkin liian isoja vielä. Vaikka kumpaistakin pienensin ohjeesta ja vaaleanpunaisen tein vielä ohuemmasta langasta kuin suositeltu. Eikä meidän lapsen pää ole sitä pienintä sorttia. Tästä eteenpäin luotan edelleenkin omiin ohjeisiini enemmän kuin valmiisiin. No hard feelings vaan Novitan ohjeita laativille. 




Tämä Loihdi-askartelusarja jäi myös hyvänä muistona viime vuodesta. Tätä me työstettiin päivätöissä meidän tuotepäällikön kanssa ja molemmat oltiin kovin innoissaan. Valitettavasti mun kyseinen määräaikainen työni vaan päättyi äitiysloman myötä. Nyyh! Eli mulle saa ensi kesän jälkeen tarjota töitä - erityisesti jos ne liippaa askartelua tai käsitöitä! :D

Syyskuussa aloitin jo joulukorttiaskartelut ja niitä syntyi paria eri sorttia - tossusia ja porosia. 

Joulusuklaita pakkasin tämmöiseen pussukkaan.

 Joululahjat oli paketoitu tähän tyyliin.

Ja joulukuusi oli rakennettu tänä vuonna oksista.

Ehdinpä kesän ja syksyn aikana neulaisemaan myös itselleni parit villatakit. 

Kuten tämän ihanan huurteisen  värisen.

...ja tämän harmaa-vanharoosaisen. Josta muuten teen tällä hetkellä päinvastaisella värityksellä vauvan neulemekkoa. 

Lahjaksi väsäsin kuppikakkuja, pipareita ja teepusseja valmiin lasten teesetin kylkiäisiksi.

Blogissa vuoden viimeiseksi käsitöiksi jäivät nämä hyväntekeväisyyteen virkatut pannunaluset. Näihin onkin hyvä lopettaa vuosi. Vaikkakin oikeasti mä olen kyllä jatkanut neulomista, virkkaamista ja ompeluakin näiden jälkeen. Valmista ei kuitenkaan ole tullut kuin vasta tämän uuden vuoden puolella. Osa on perinteisesti vieläkin kesken. :) 

Innolla odotan uutta vuotta, vaikkakin tuskin se voi enää vuotta 2015 mieleenpainuvammaksi muodostua. Tai mistä sitä tietää - mutta epäilen! On meillä onneksi taas jotain mitä odottaa. Varattiin nimittäin Espanjasta kämppä huhti- ja toukokuuksi. Jeiiii! Tästä kiitos Suomen valtioille, joka mahdollistaa palkallisen vanhempainvapaan, sekä miehen työnantajalle, joka mahdollisti miehelle vuoden vuorotteluvapaan. Toivottavasti saadaan siellä vietettyä kivaa perheen laatuaikaa. Ja neulottua ja virkattuakin tietty. :)