keskiviikko 28. marraskuuta 2012

NEULEGRAFFA: PALA ELÄMÄÄ

Olen löytänyt sisäisen neulegraffititaiteilijani! :D Tai no ainakin neulegraffaajan, tiedä siitä taiteilijasta sitten... Ensin oli Knit 'n' Tag, sitten tuli Neulegraffa. Päätin osallistua PAM:n järkkäämään pätkätyöaiheiseen Neulegraffa-kilpailuun jo aikaa sitten. Iski kuitenkin joku graffaajan blokki, enkä keksinytkään mitään tarpeeksi nasevaa tuotosta. Päätin luopua koko hankkeesta. Tällä viikolla olin kuitenkin neulomassa pikkupalatossuja miehen kummitytölle joululahjaksi, kun keksinkin osallistua yhdellä tossulla! :)

Mun kilpailutyöni nimi on "Pala elämää". Ja seuraavasti sitä kuvasin osallistumiseni yhteydessä.

Pätkä- eli palatyö voi olla joko vain pala elämää, tai sen takia voi olla koko elämä palasina. On itsestä kiinni miten sen oivaltaa. Työelämä on enemmän kuin palasiensa summa - niin kuin tämäkin palatossu. Kun vaihtaa välillä väriä - tai työtä - ei elämä käy tylsäksi! :)



Syytä lienee raottaa hieman omaa pätkistä eli paloista koostuvaa työkokemustani. Vaatetusalan opiskelujeni aikana ja sen jälkeen olin pitään töissä saman firman palveluksessa. Jatkuvien YT-neuvottelujen ja siitä johtuvan epävarmuuden innoittamana päätin anoa opintovapaata töistä ja lähteä jatkamaan alkuvaiheessa olevia kauppatieteiden opintojani. Vapaata ei minulle kuitenkaan myönnetty, joten tein vaikean päätöksen ja irtisanouduin vakityöpaikastani. Kursittuani kokoon lähes kandin verran opintoja ja tukikuukausien loputtua palasin työelämään. Siitä lähtien olen tehnyt pelkkiä määräaikaisuuksia. Onneni on ollut saada tehdä pidempiä, 7-10 kuukauden pestejä. Uuden työn olen löytänyt heti vanhan loputtua tai jo sitä ennen. Tai niin kuin uusi työkaverini kysyi, että olenko tosiaan sitä mieltä, että se on ollut onnesta kiinni, eikä itsestäni?!! Ihanasti sanottu. :)

Minulta on kysytty monta kertaa, että olenko koskaan katunut, että irtisanouduin vakityöstä. Voin kertoa, että kyllä! Joka kerta kun vanha työ on ollut loppumaisillaan ja uudesta ei vielä tietoa. Mutta en muulloin. :) 

Nuorempana halusin toimitusjohtajaksi, paljon alaisia, ison palkkapussin ja hienot vaatteet. Nykyään haluan tehdä työkseni jotain, jonka takana voin seistä ja josta nautin. Johtuuko se sitten vanhuudesta vai elämänkokemuksesta... ;) Tästä halusta sai alkunsa oma lankakauppanikin. 

Teen silti edelleen päivätyötä. Määräaikainen tämäkin. Nyt minulla vaan on elämä tasapainossa. On ihanat ihmiset ympärillä, vakitulot ja silti jotain täysin omaa! ♥

Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Niin voi olla määräaikainen, osa-aikainen tai muu paloista muodostuva työelämäkin. Muistakaa, että se työ on kuitenkin vain pala elämää! :)


Kaikille tamperelaisille tai huudeilla liikkuville tiedoksi, että tuolta se mun neulegraffa löytyy. Puusillan kupeessa, risteyksen puussa. Eikä muuten onnistunut ripustaminen ja kuvaaminen heti laakista. Silmät ja näpit olivat niin huurussa aamulla töihin kävellessäni, etten löytänyt salamaa kamerastani. Palasin sitten iltapäivällä rikospaikalle... :D

Flickr:stä löytyy muuten sitten muidenkin neulegraffalaisten työt. Ja facebookissa on kaikkee kivvoo neulegraffajuttuja. Käykeehän tsekkaamassa! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti