Tämä viikko on ollut varsin päätöntä menoa ja uuden päivätyön hirvittelyä! Tai siis sen hirvittelyä, että meneeköhän mulla koskaan kaaliin ne kaikki hommat?!! Muumit ei ainakaan ole ihan laaksossa enää, saati sitten hissi nouse edes ykköskerrokseen... Tämä orastava kaamosväsymys ei ainakaan ole auttanut asiaa. Kirkasvalolampun ajattelin kaivaa naftaliinista pian ja D-vitamiiniakin popsin jo enemmän kuin laki sallii - tai siis suositukset. Jospa se tästä. Tämä kuitenkin siis syynä bloggailun hetkittäiseen pätkimiseen.
Mutta ei hätää, mulla on silti aina joku inspis päällä! :D Jo jonkin aikaa olen halunnut löytää tuunattavan hirven/peuran/bambin tms. pään. Siis TEKO! En aitoa. Haluaisin kieputtaa kivasti erivärisiä lankoja sen ympärille ja tehdän siten hauskan ja hivenen kitschin seinäkoristuksen.
Tällainen elukka on ollut mun inspiksen lähteenäni. Tosin haluaisin enemmän jotain...
...tällaista tai...
...tällaista. Tämä on mun lemppari näistä, mutta ei silti omaan kotiin ehkä ihan näin villiä, vaan jotain...
...tämäntyylistä. Tai siis värikästä enihau, mutta hillitysti.
Tämä tässä sopisi vaikka joulukoristukseksikin.
Awwww... lutuna pörhö. :)
Tai kui olisi lähimetsän peurapommitus???
Oh deer indeed! :D
Kuvat näistä lähteistä: 1, 2, 3, 4, 5 ja 6.
perjantai 12. lokakuuta 2012
maanantai 8. lokakuuta 2012
DIMANGINEULE
Olen pähknyt pitkin syksyä, että haluaisin tuunata jonkun neuleen kunnon blingblingmeiningillä, joko helmillä tai timangeilla. Melkein unohdin jo tuunausintoni, kunnes honasin uusimmasta Trendistä Lainahöyhenissä -bloggaajan säihkyneuleen. Tajusin, että no mullahan on kaapissa juuri tuollainen Ginan halpis akryylineule! (Hyi mua, akryyliä yöks!) Enivei, tuumasta toimeen, päätin laittaa säihkymään omankin neuleeni.
Tarvitaan: yksi blanko neule...
+ vähän korutehtailijan vanhoista koruistaan purkamia dimangeja ja helmiä...
+ ompelutaitoa. Tämän verran sain aikaiseksi, kunnes aloin kyseenalaistamaan, että tahdonko ihan oikeasti TAAS jotain pastellia? Tähän aikaan vuodesta?!! Muistelin, että jossain kätköissäni olisi kasa smaragdin vihreitä dimangeja, mutta peevelis kun en muista missä! Höh.
Alla kuvassa se alkuperäinen idean lähde.
Jätän idean hautumaan, sillä tänä syksynä näyttävien korujen yhdistäminen paksuihin neuleisiin vaikuttaisi olevan trendikästäkin. Minä kun rakastan kumpiakin! Paleleva harakka kun olen. :)
Tarvitaan: yksi blanko neule...
+ vähän korutehtailijan vanhoista koruistaan purkamia dimangeja ja helmiä...
+ ompelutaitoa. Tämän verran sain aikaiseksi, kunnes aloin kyseenalaistamaan, että tahdonko ihan oikeasti TAAS jotain pastellia? Tähän aikaan vuodesta?!! Muistelin, että jossain kätköissäni olisi kasa smaragdin vihreitä dimangeja, mutta peevelis kun en muista missä! Höh.
Alla kuvassa se alkuperäinen idean lähde.
![]() |
| Kuva: www.lily.fi/juttu/bling-ling |
Jätän idean hautumaan, sillä tänä syksynä näyttävien korujen yhdistäminen paksuihin neuleisiin vaikuttaisi olevan trendikästäkin. Minä kun rakastan kumpiakin! Paleleva harakka kun olen. :)
![]() |
| Kuvat: www.sandrascloset.com/category/fallwinter-2012/ |
torstai 4. lokakuuta 2012
VHS-VESKA
Lankakaupan lomat on nyt lomailtu, mutta ei se mitään, koska mun päivätyölomani jatkuu edelleen. Jälleen siis postittelen paketteja normaalisti ja tämän viikon jopa superexpressin vauhdilla! :D
Sunnuntaina ehdin jo lupailemaan juttua kummitätin ja mun tuotekehittelystä. Enpä sitten ehtinyt, koska serkkulikka tuli maanantaina kylään ja ei silloin mitään blogeja päivitellä! :) Meidän Fiskarsin lomailusta muuten juttua heti, kun saan käytyä kuvat läpi...
Tässä siis kuitenkin se otsikon VHS-veska. Nämä pikkuveskat eli bilelaukut eli clutchit on tehty vanhojen videkasettien nauhasta. Kasettinauha on tietty purettu ensin ja sen jälkeen nauha on kudottu mattopuilla. Mainio keino hyötykäyttää vanhoja videokasetteja, joita löytyy varmasti kotoa jokaiselta, joka on syntynyt ennen 90-lukua. :) Kudotusta "vhs-kankaasta" on sitten pätkitty ja ommeltu sopivia palasia laukuiksi. Tämä on sitä upcyclingiä parhaimmillaan!
Kasettinauha sopii mielestäni loistavasti tähän käyttötarkoitukseen. Musta materiaali kiiltelee kivasti ja siksi on passeli myös juhlakäyttöön.
Toisessa veskassa on hakaneulalla kiinnitetty nauharuusuke, jota voi kätsysti siirtää paikasta toiseen.
Eiks oo mulla muuten hienot sähköiset syyskynnet? :D
Toisessa veskassa on läppä ja toisessa taas (alla) tuommoinen kiva rosoinen reunus.
Pahoittelen kuvien huonoa laatua. Nämä on näpsäisty lauantaina Tallipihalla myyntipöydän ääressä. :) Idea on siis täysin mun kummitätini, joka on myös kova värkkäämään kaikenlaista. Yhdessä ollaan vaan välillä ideoitu, että millaisia veskoja siitä kasettinauhasta voisikaan sitten väkertää... Odottelen kovasti, että pääsen pikkujouluaikaan ulkoiluttamaan yhtä tuollaista! ;)
Sunnuntaina ehdin jo lupailemaan juttua kummitätin ja mun tuotekehittelystä. Enpä sitten ehtinyt, koska serkkulikka tuli maanantaina kylään ja ei silloin mitään blogeja päivitellä! :) Meidän Fiskarsin lomailusta muuten juttua heti, kun saan käytyä kuvat läpi...
Tässä siis kuitenkin se otsikon VHS-veska. Nämä pikkuveskat eli bilelaukut eli clutchit on tehty vanhojen videkasettien nauhasta. Kasettinauha on tietty purettu ensin ja sen jälkeen nauha on kudottu mattopuilla. Mainio keino hyötykäyttää vanhoja videokasetteja, joita löytyy varmasti kotoa jokaiselta, joka on syntynyt ennen 90-lukua. :) Kudotusta "vhs-kankaasta" on sitten pätkitty ja ommeltu sopivia palasia laukuiksi. Tämä on sitä upcyclingiä parhaimmillaan!
Kasettinauha sopii mielestäni loistavasti tähän käyttötarkoitukseen. Musta materiaali kiiltelee kivasti ja siksi on passeli myös juhlakäyttöön.
Toisessa veskassa on hakaneulalla kiinnitetty nauharuusuke, jota voi kätsysti siirtää paikasta toiseen.
Eiks oo mulla muuten hienot sähköiset syyskynnet? :D
Toisessa veskassa on läppä ja toisessa taas (alla) tuommoinen kiva rosoinen reunus.
Pahoittelen kuvien huonoa laatua. Nämä on näpsäisty lauantaina Tallipihalla myyntipöydän ääressä. :) Idea on siis täysin mun kummitätini, joka on myös kova värkkäämään kaikenlaista. Yhdessä ollaan vaan välillä ideoitu, että millaisia veskoja siitä kasettinauhasta voisikaan sitten väkertää... Odottelen kovasti, että pääsen pikkujouluaikaan ulkoiluttamaan yhtä tuollaista! ;)
torstai 20. syyskuuta 2012
MINÄ JA MUUT MUMMOT
Eilen osallistuin kansalaisopistossa lankojen värjäysiltaan. Paikalla oli minä ja muut mummot. No okei, oli siellä muutama alle mummoikäinenkin. :) Silti mietin aina lankoihin ja käsitöihin liittyvissä tilanteissa ja tilaisuuksissa, että missä ovat kaikki nuoret? Onneksi tällä vuosituhannella tilanne on jo parantunut ja nuorempikin polvi alkaa kiinnostumaan.
Kuinka mummolta mä nyt kuulostan??? :D
Esittelenpä teille pikaisesti tuotoksiani. Ei ihan sitä mitä hain, mutta koskapa se olisi?! Samalla kuvissa näkyy se äitini kirpparilta 25€:lla hankkima rukki. Ei paha! Tosin haluaisin ehkä modernisoida sen hiomalla ja maalaamalla mustaksi...
Lankojen värjääminen toteutettiin siis reaktioväreillä mikroaaltouunissa. Perusvärejä punaista, keltaista ja sinistä sekoittamalla tehtiin eri värit. Lisäksi vain vettä, suolaa ja etikkaa tarvittiin. En ollut koskaan aiemmin värjännyt lankoja, paitsi joskus vuonna Levis ja ruutupaita jollain sipulilla ja nokkosella.
Saimme eteemme kunnon ojeistuksen, jota silmäilin ja blaa blaa blaa... Teinpä siis jälleen vähän oman pääni mukaan. Tuloskin oli sen mukainen.
Lankoina minulla oli täyttä villaa, joka näin amatöörinä ei ole ehkä se paras vaihtoehto. Huovuttuu nimittäin vähän liian helposti. Tuossa alla olevassa kuvassa näkyy vyyhdin pasmalankana (uusi sana!) Seiska veikkaa, joka on värjääntynyt ihan eri sävyiseksi kuin itse vyyhti. En tiedä johtuuko sitten langan huokoisuudesta vai materiaalikoostumuksesta tuo sävyero.
Mutta miten mä taas päädyin violettiin ja fuksiaan??? Mulla oli vinha päämäärä värjätä hieno puna-oranssi-pinkki lanka, mutta kun näin värit, niin jotenkin taas haksahdin vanhoihin tuttuihin väreihin. Kuinka mä olen niin ennalta arvattava aina! :)
Kuinka mummolta mä nyt kuulostan??? :D
Esittelenpä teille pikaisesti tuotoksiani. Ei ihan sitä mitä hain, mutta koskapa se olisi?! Samalla kuvissa näkyy se äitini kirpparilta 25€:lla hankkima rukki. Ei paha! Tosin haluaisin ehkä modernisoida sen hiomalla ja maalaamalla mustaksi...
Lankojen värjääminen toteutettiin siis reaktioväreillä mikroaaltouunissa. Perusvärejä punaista, keltaista ja sinistä sekoittamalla tehtiin eri värit. Lisäksi vain vettä, suolaa ja etikkaa tarvittiin. En ollut koskaan aiemmin värjännyt lankoja, paitsi joskus vuonna Levis ja ruutupaita jollain sipulilla ja nokkosella.
Saimme eteemme kunnon ojeistuksen, jota silmäilin ja blaa blaa blaa... Teinpä siis jälleen vähän oman pääni mukaan. Tuloskin oli sen mukainen.
Lankoina minulla oli täyttä villaa, joka näin amatöörinä ei ole ehkä se paras vaihtoehto. Huovuttuu nimittäin vähän liian helposti. Tuossa alla olevassa kuvassa näkyy vyyhdin pasmalankana (uusi sana!) Seiska veikkaa, joka on värjääntynyt ihan eri sävyiseksi kuin itse vyyhti. En tiedä johtuuko sitten langan huokoisuudesta vai materiaalikoostumuksesta tuo sävyero.
Mutta miten mä taas päädyin violettiin ja fuksiaan??? Mulla oli vinha päämäärä värjätä hieno puna-oranssi-pinkki lanka, mutta kun näin värit, niin jotenkin taas haksahdin vanhoihin tuttuihin väreihin. Kuinka mä olen niin ennalta arvattava aina! :)
tiistai 11. syyskuuta 2012
HELPOIN BOLERO IKINÄ!
Sarjani "Knitting for Dummies" jatkuu jälleen. :D Ei sillä, että aliarvioisin lukijoitani. Vaan siksi, koska olen aivan liian laiska neulomaan mitään kärsivällisyyttä ja ohjeiden orjallista seuraamista vaativaa.
Vuorossa niin helppo bolero, että joka Mimmikin sen osaa! Mii laiki. ❤
Tähän tarvittiin pari kerää bambulankaa ja yksi 50g kerä mohairia, sekä nro 12 puikot. Neuloin siis samanaikaisesti kumpaakin lankaa. Sileää neuletta. Tähän leveyteen meni 50 silmukkaa. Siitä tuli tasan niin pitkä, mihin se yksi kerä mohairia riitti. :)
Tällainen pala siitä tuli. Bolero toimisi periaatteessa niinkin, että yhdistäisi vaan kulmat yhteen. Eli A-kulmat kohdikkain ja B:t myös. Testasin! Päätin kuitenkin neuloa bolerolle vielä pienet "hihat".
Kun olin päätellyt kappaleeni, poimin silmukoita uudelleen puikolle. Eli A-A väliltä 40 silmukkaa. Ja tietenkin toinen hiha B-B väliltä.(Alunperinhän silmukoita oli 50, joten skippasin joka viidennen.) Virkkuukoukku helpottaa poimimista. Puikkoina käytin näihin minihihoihin numeroa 4 ja lanka oli nyt pelkkää Bamboota. Resorineulosta, eli 2 oikein ja 2 nurin. Kerroksia on 40. Sitten vaan päätellään ja ommellaan resorikohta reunoistaan yhteen. Löysää neulosta en siis ommellut yhteen, mutta sekin olisi mahdollista. Neuleesta tulisi ehkä vielä boleromaisempi, jos päättää jatkaa hihoja myös isomman neuloksen puolelle.
Sisäinen harakkani suunnittelee vielä mahdollisesti minihihojen koristelua helmillä... :)
Tältä se näyttää edestä...
...ja takaa. (Variksenpelätintä muistuttava poseeraukseni vaatisi ehkä hivenen kameran edessä olemisen harjoittelua...)
Jos boleron taittaa kaksinkerroin, saa siitä oivallisesti myös hartiahuivin. Sekä yllä että alla kuvassa kaksinkertaisena.
Tämän boleron väsäämisessä ei nokka kovin kauaa tuhissut. Oli syytäkin olla nopia, sillä vielä on edessä lisää värkkäämistä ennen tulevan viikonlopun hääjuhlistelua. ¡Hasta pronto! :)
Vuorossa niin helppo bolero, että joka Mimmikin sen osaa! Mii laiki. ❤
Tähän tarvittiin pari kerää bambulankaa ja yksi 50g kerä mohairia, sekä nro 12 puikot. Neuloin siis samanaikaisesti kumpaakin lankaa. Sileää neuletta. Tähän leveyteen meni 50 silmukkaa. Siitä tuli tasan niin pitkä, mihin se yksi kerä mohairia riitti. :)
Tällainen pala siitä tuli. Bolero toimisi periaatteessa niinkin, että yhdistäisi vaan kulmat yhteen. Eli A-kulmat kohdikkain ja B:t myös. Testasin! Päätin kuitenkin neuloa bolerolle vielä pienet "hihat".
Kun olin päätellyt kappaleeni, poimin silmukoita uudelleen puikolle. Eli A-A väliltä 40 silmukkaa. Ja tietenkin toinen hiha B-B väliltä.(Alunperinhän silmukoita oli 50, joten skippasin joka viidennen.) Virkkuukoukku helpottaa poimimista. Puikkoina käytin näihin minihihoihin numeroa 4 ja lanka oli nyt pelkkää Bamboota. Resorineulosta, eli 2 oikein ja 2 nurin. Kerroksia on 40. Sitten vaan päätellään ja ommellaan resorikohta reunoistaan yhteen. Löysää neulosta en siis ommellut yhteen, mutta sekin olisi mahdollista. Neuleesta tulisi ehkä vielä boleromaisempi, jos päättää jatkaa hihoja myös isomman neuloksen puolelle.
Sisäinen harakkani suunnittelee vielä mahdollisesti minihihojen koristelua helmillä... :)
Tältä se näyttää edestä...
...ja takaa. (Variksenpelätintä muistuttava poseeraukseni vaatisi ehkä hivenen kameran edessä olemisen harjoittelua...)
Jos boleron taittaa kaksinkerroin, saa siitä oivallisesti myös hartiahuivin. Sekä yllä että alla kuvassa kaksinkertaisena.
Tämän boleron väsäämisessä ei nokka kovin kauaa tuhissut. Oli syytäkin olla nopia, sillä vielä on edessä lisää värkkäämistä ennen tulevan viikonlopun hääjuhlistelua. ¡Hasta pronto! :)
lauantai 8. syyskuuta 2012
LETTIHUIVI
Nyt tulee ohjetta sellaisillekin DIY-ihmisille, joilla ei puikko tai koukku pysy kädessä. Tämän letitetyn huivin nimittäin osaa tehdä normipirkkokin. Tätä ei tarvitse neuloa eikä virkata. Riittää kun löytyy lankaa ja osaa letittää.
Mittasin tähän kolmen mittanauhan pituisia eli siis 4,5 metrisiä pätkiä lankaa. Neljäkin metriä piisaisi ihan hyvin pitkään huiviin. Käytin tähän oman lankakauppani lankasekoituksia, mm. Pixie Dustin väriä Indigo Sky, Bamboon värejä Natural, Light Aqua, Violet ja Baby Pink, Bambinon Jacarandaa, Baby Pinkiä ja Baby Tealia. Mukana oli myös pian lankakaupasta löytyvää Whipped Creamin väriä Hibiscus. Lisäksi kätköistäni löytyi satunnaisia lankoja, kuten vaaleaan liilaa mohairia, sekä tumman violettia ja moniväristä villalankaa.
Kun pätkii lankoja, suosittelen sen tehtäväksi kolmessa erässä. Itse pätkin kaikki samaan kimppuun ja sen jälkeen aloin setvimään kimppua kolmeen osaan. VIRHE! Tuloksena hirveä lankatakku, jonka selvittämisessä meni ihan turhaa aikaa ja hermot. Kannattaa siis tehdä ensin kolme erillistä kimppua. Sen jälkeen sidot erillisellä langalla kaikki yhteen. Suosittelen kiinnittämään aloituspään esimerkiksi hakaneulalla kiinni jonnekin. Omani oli sohvassa kiinni. Sitten aloitetaan letittäminen.
Ensin voi nostella lankakimppuja löyhemmin letiksi ja käydä aina välillä kiristelemässä lettiä. Ei kannata kuitenkaan liian kireälle letittää.
Sitten kun on letittey tarpeeksi pitkä letti, solmitaan kummatkin päät. Ihan vaikka vain solmulla. Kuten alemman kuvan oikeassa laidassa.
Kävin muuten tänään jo ulkoiluttamassa uutta huiviani. Parasta oli, kun noin 3-vuotias pikkutyttö ihasteli bussissa kumisaappaitani. :) Vaaleanpunaiset Hait. Tykkään kovasti itsekin!
Lopuksi seuraa pieni mainospläjäys! :)
Jos innostuit huivista tai kaipailet muuten vain pienempiä pätkiä lankoja, niin kaikkia lankakaupan lankoja saa myös metreittäin. Ei tarvitse välttämättä ostaa kokonaisa keriä tai vyyhtejä. Ota siinä tapauksessa yhteyttä sähköpostilla tai lomakkeella.
Vinkkinä myös, että Pixie Dustia ja Gypsy Gardenia voi voittaa kilpailusta, joka on meneillään edelleen. Voit osallistua kommentoimalla täällä tai täällä. Aikaa on 16.9. asti.
Lettihuiveja, tuubihuiveja + kaikkea muuta mukavaa, sekä tietysti lankoja voi tulla paikan päälle ihastelemaan ja ostamaan kolmen viikon päästä 29.-30.9. Tampereen Tallipihalle, kun La Mimmiita on Suuressa Käsityöläistapahtumassa. Infoa myöhemmin lisää...
Mittasin tähän kolmen mittanauhan pituisia eli siis 4,5 metrisiä pätkiä lankaa. Neljäkin metriä piisaisi ihan hyvin pitkään huiviin. Käytin tähän oman lankakauppani lankasekoituksia, mm. Pixie Dustin väriä Indigo Sky, Bamboon värejä Natural, Light Aqua, Violet ja Baby Pink, Bambinon Jacarandaa, Baby Pinkiä ja Baby Tealia. Mukana oli myös pian lankakaupasta löytyvää Whipped Creamin väriä Hibiscus. Lisäksi kätköistäni löytyi satunnaisia lankoja, kuten vaaleaan liilaa mohairia, sekä tumman violettia ja moniväristä villalankaa.
Kun pätkii lankoja, suosittelen sen tehtäväksi kolmessa erässä. Itse pätkin kaikki samaan kimppuun ja sen jälkeen aloin setvimään kimppua kolmeen osaan. VIRHE! Tuloksena hirveä lankatakku, jonka selvittämisessä meni ihan turhaa aikaa ja hermot. Kannattaa siis tehdä ensin kolme erillistä kimppua. Sen jälkeen sidot erillisellä langalla kaikki yhteen. Suosittelen kiinnittämään aloituspään esimerkiksi hakaneulalla kiinni jonnekin. Omani oli sohvassa kiinni. Sitten aloitetaan letittäminen.
Ensin voi nostella lankakimppuja löyhemmin letiksi ja käydä aina välillä kiristelemässä lettiä. Ei kannata kuitenkaan liian kireälle letittää.
Sitten kun on letittey tarpeeksi pitkä letti, solmitaan kummatkin päät. Ihan vaikka vain solmulla. Kuten alemman kuvan oikeassa laidassa.
Kävin muuten tänään jo ulkoiluttamassa uutta huiviani. Parasta oli, kun noin 3-vuotias pikkutyttö ihasteli bussissa kumisaappaitani. :) Vaaleanpunaiset Hait. Tykkään kovasti itsekin!
Jos innostuit huivista tai kaipailet muuten vain pienempiä pätkiä lankoja, niin kaikkia lankakaupan lankoja saa myös metreittäin. Ei tarvitse välttämättä ostaa kokonaisa keriä tai vyyhtejä. Ota siinä tapauksessa yhteyttä sähköpostilla tai lomakkeella.
Vinkkinä myös, että Pixie Dustia ja Gypsy Gardenia voi voittaa kilpailusta, joka on meneillään edelleen. Voit osallistua kommentoimalla täällä tai täällä. Aikaa on 16.9. asti.
Lettihuiveja, tuubihuiveja + kaikkea muuta mukavaa, sekä tietysti lankoja voi tulla paikan päälle ihastelemaan ja ostamaan kolmen viikon päästä 29.-30.9. Tampereen Tallipihalle, kun La Mimmiita on Suuressa Käsityöläistapahtumassa. Infoa myöhemmin lisää...
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
PITSIPOMMITUSTA
Tänään on taas vuorossa jotain herkkää ja hempeää. :) Nimittäin pitsipommitusta, eli yarn bombing, mutta pitsin muodossa. Virkattuna, maalattuna ja posliinisena. Olen aiemminkin jakanut kanssanne NeSpoonin ihania pitsejä, mutta nyt on vaan pakko esitellä lisää. Ovat nämä vaan niin mahtavia.
Hauska keino saada uutta elämää hylättyihin ja tyhjiin tiloihin.
No entäs rakennusten piristyksenä? <3
Tai ympäristön värittämistä posliinipitsillä.
Oi, keveää kesää ilmassa! :)
Täällä olisin niin mielelläni.
Mutta tämä taitaa olla todennäköisempi tulevaisuus...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




















